Maaseutu uhka vai mahdollisuus

Kaupunkiemme syrjäseudut ovat vuosien kuluessa menettäneet asukkaita ihmisten kadotessa kasvukeskusten ja palveluiden läheisyyteen. Palvelut maaseudulta ovat supistuneet välttämättömiin ja loputkin uhkaavat säästöjen alla kadota kukkaron pohjalle.

Korona toi mukanaan turvavälit ja väljyyden tärkeyden. Me maalla asuvat nautimme turvallisesta ympäristöstä sekä ihmispaljouden puutteesta. Maalle muuttoa on tällä hetkellä monet harkinneet ja miksi eivät harkitsisi? Täällä luonnon läheisyydessä on oma rauha sekä lasten hyvä kasvaa.

Luonnon merkitys lasten kasvulle ja kehitykselle on tärkeä. Luonto aktivoi lapsen mieltä ja kehoa sekä mahdollistaa lasta kokeilemaan omia rajojaan mielikuvituksen ja leikkien kautta. Luonnon läheisyys myös rauhoittaa ja lievittää stressiä. Nykyisin lisääntyneet keskittymisvaikeudet, suuret ryhmäkoot ja digitalisaation kehitys näkyy levottomuuksina. Toki geeniperimällä on myös vaikutus lasten ja nuorten neuropsykiatrisille häiriöille, mutta myös ympäristöllä on suuri merkitys. Pienen kylän päiväkodista on lyhyt matka retkelle metsään sekä kokea luonnon läheisyys osana varhaiskasvatusta. Pienessä kyläkoulussa lapset tuntevat toisensa sekä tulevat huomatuiksi helpommin. Läsnäolon merkitys korostuu myös maaseudulla eri tavalla. Itse näen pienissä kouluissa enemmän mahdollisuuksia sekä lapsen kehitystä tukevia asioita. Varhaislapsuus on herkkää aikaa ja lapsuuden kokemuksilla on vaikutusta myöhempään elämään.

Koulu ja päiväkoti ovat pitkälti maaseudun alueiden elinehto. Nämä houkuttelevat lapsiperheitä alueille ja saavat kyläyhteisöt pitämään kiinni lapsiperheistä. Nämä takaavat myös asiakkaita alueiden elinkeinoharjoittajille.

Maatalous on Suomessa useiden syrjäseuduilla asuvien elinkeino. Heidän työnsä harjoittaminen on raskasta ja vaatii koko perheen sekä elämän antamista työlle. Näiden ihmisten vuoksi me saamme nauttia kotimaisesta ruoasta. Maatalous työnä on liian aliarvostettu ja tuottajan osuutta pienennetään koko ajan. Nämä maatalousyrittäjät eivät voi kadota palveluiden myötä kaupunkien läheisyyteen. Miten käy Suomalaisen ruoantuotannon tulevaisuudessa, jos koko ajan leikkaamme asioista, jotka vaikuttavat maaseudun asukkaiden elämään. Koulujen ja päiväkotien väheneminen syrjäseuduilta on myös esiaste autioituville kylille, joihin eivät jää kuin vanhukset. Vaikka tekisimme säästöjä seinistä, muuttaisimme palvelumuotoja tai yhdistäisimme rakennuksia, emme poista ongelmaa, joka on vähenevä kansa. Siihen on meidän puututtava ja keksittävä ratkaisuja, kuinka saada Suomalaiset perustamaan perheitä ja kuinka helpottaa työllisyyttä.

Meidän tulisi arvostaa enemmän Suomen maaseutua sekä yrittää kehittää alueita, luoda uutta väljempää kasvukeskusta maaseudulle. Korona tai mikä tahansa muu virus voi tulla tänne jäädäkseen ja sen myötä uusia toimintatapoja on kehitettävä. Nyt jos koskaan on aika ottaa näistä harvemmin asutuista alueista hyöty irti. On paljon ihmisiä jotka asuvat maalla niin sanotuilla syrjäseuduilla koska heidän elinkeinonsa on siellä, on myös ihmisiä, jotka muuttavat vain hakeakseen rauhaa sekä luontoa lähelleen. 

-Heidi-