Kyselin jokin aika sitten toivepostausta ja sain idean kirjoittaa siitä miten äitiys on vaikuttanut ystävyyssuhteisiin. Erittäin hyvä aihe, koska äidiksi tulo mullistaa koko maailman ja pistää asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Ystävät saavat elämässä aivan uuden merkityksen ja tarkoitan hyvässä mielessä. Se mikä on outoa, että joku menettää ystävän tai ystäviä tullessaan äidiksi.
Olin lähes 30-vuotias tullessani äidiksi ja ystävyyssuhteeni oli erittäin pitkältä ajalta, pisin jopa melkein yhtä vanha kuin itse olin. Kolmenkympin kohdalla aika monella minun ystävälläni oli jo lapsia, joten se että minusta tuli äiti oli ehkä oudompi tilanne heille. En edes muista mitä itse ajattelin ystävistäni, joilla oli lapsia. Olen aina pitänyt lapsista ja ystävieni lapset ovat olleet vain positiivinen lisä minunkin elämääni. Vielä ennen omia lapsiani ja sinkkuaikana ei voi kuin muistella niitä ystäviäni, jotka ottivat minut aina lämmöllä vastaan ja piti seuraa yksinäisinä hetkinä. Sinkkuaikoina minun yksiöni oli myös monmesti pakopaikka äitiystävilleni kun he tarvitsivat omaa aikaa
.
Entäs sitten kun minä tulin äidiksi, aikaa ystävilleni on edelleen paljon ja mikä parasta watsappi-ketjut laulaa päivittäin ja yhteys tukeen parhaaseen ystävään tai ystäviin on sekuntien päässä. Olen saanut mielettömästi uusia ystäviä ja verkostoitunut monien samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Olen myös menettänyt ystäviä, tai jostain syystä yhteydenpito on jäänyt. Tämä harmittaa, mutta vaikka on itsekästä sanoa näin niin koen, että jos annan paljon enemmän itsestäni ja takaisin en saa samaa niin ystävyyssuhde ei ole sen arvoinen.
Minkälainen on hyvä ystävä minun mielestä? Itselleni tärkeää on luotettavuus ja avoimuus. Hyvän ystävän kanssa voidaan puhua mistä vaan ja pidetään yhteyttä sekä nähdään. Omassa elämässäni on aina ollut tilaa ystäville ja elämänmuutosten myötä ystäviä on osannut arvostaa enemmän. Ystävyys on tasavertaista, eli yhteydenpidon täytyy olla molemminpuolista, ei vain omien ongelmien vuodatusta vaan täytyy myös osata kuunnella ja kysyä kuulumisia. Olen ylisosiaalinen ihminen ja kaipaan seuraa, en ole koskaan osannut olla yksin vaikka niitäkin hetkiä elämässä on ollut. Monesti koti-äitinä olo on tietyllä tapaa yksinäistä ja siksi olen onnekas, että tämän toisen äitiyslomani aikana muutama ystäväni on ollut myös äitiyslomalla. Viime viikolla kävelin kaupungilla ja ystäväni kanssa nautimme kiireettömyydestä kauniissa ilmassa ja voiko mikään olla hienompaa kuin tämä hetki elämässä, joskus sitä vain arvostaa aivan liian vähän. Kohta alkaa työt ja päivät saavat uuden järjestyksen ja merkityksen. Ysträvien kanssa nähdään ja vaihdetaan edelleen kuulumisia, elämä muuttuu ja asiat vain sulautuu uusiin tilanteisiin.
Aurinkoista kesää!
-Heidi-
Olin lähes 30-vuotias tullessani äidiksi ja ystävyyssuhteeni oli erittäin pitkältä ajalta, pisin jopa melkein yhtä vanha kuin itse olin. Kolmenkympin kohdalla aika monella minun ystävälläni oli jo lapsia, joten se että minusta tuli äiti oli ehkä oudompi tilanne heille. En edes muista mitä itse ajattelin ystävistäni, joilla oli lapsia. Olen aina pitänyt lapsista ja ystävieni lapset ovat olleet vain positiivinen lisä minunkin elämääni. Vielä ennen omia lapsiani ja sinkkuaikana ei voi kuin muistella niitä ystäviäni, jotka ottivat minut aina lämmöllä vastaan ja piti seuraa yksinäisinä hetkinä. Sinkkuaikoina minun yksiöni oli myös monmesti pakopaikka äitiystävilleni kun he tarvitsivat omaa aikaa
 |
| Minä ja kaasot kuva: Matilda Tuominen |
Entäs sitten kun minä tulin äidiksi, aikaa ystävilleni on edelleen paljon ja mikä parasta watsappi-ketjut laulaa päivittäin ja yhteys tukeen parhaaseen ystävään tai ystäviin on sekuntien päässä. Olen saanut mielettömästi uusia ystäviä ja verkostoitunut monien samassa elämäntilanteessa olevien kanssa. Olen myös menettänyt ystäviä, tai jostain syystä yhteydenpito on jäänyt. Tämä harmittaa, mutta vaikka on itsekästä sanoa näin niin koen, että jos annan paljon enemmän itsestäni ja takaisin en saa samaa niin ystävyyssuhde ei ole sen arvoinen.
Minkälainen on hyvä ystävä minun mielestä? Itselleni tärkeää on luotettavuus ja avoimuus. Hyvän ystävän kanssa voidaan puhua mistä vaan ja pidetään yhteyttä sekä nähdään. Omassa elämässäni on aina ollut tilaa ystäville ja elämänmuutosten myötä ystäviä on osannut arvostaa enemmän. Ystävyys on tasavertaista, eli yhteydenpidon täytyy olla molemminpuolista, ei vain omien ongelmien vuodatusta vaan täytyy myös osata kuunnella ja kysyä kuulumisia. Olen ylisosiaalinen ihminen ja kaipaan seuraa, en ole koskaan osannut olla yksin vaikka niitäkin hetkiä elämässä on ollut. Monesti koti-äitinä olo on tietyllä tapaa yksinäistä ja siksi olen onnekas, että tämän toisen äitiyslomani aikana muutama ystäväni on ollut myös äitiyslomalla. Viime viikolla kävelin kaupungilla ja ystäväni kanssa nautimme kiireettömyydestä kauniissa ilmassa ja voiko mikään olla hienompaa kuin tämä hetki elämässä, joskus sitä vain arvostaa aivan liian vähän. Kohta alkaa työt ja päivät saavat uuden järjestyksen ja merkityksen. Ysträvien kanssa nähdään ja vaihdetaan edelleen kuulumisia, elämä muuttuu ja asiat vain sulautuu uusiin tilanteisiin.
 |
| Parhaimmat ja läheisimmät ystäväni |
Aurinkoista kesää!
-Heidi-
Kommentit
Lähetä kommentti